Mikä on Bitcoin?

Kryptovaluutat nousivat vuoden 2017 loppupuolella lähes päivittäiseksi puheenaiheeksi myös valtamedioissa. Suurimman huomion sai Bitcoin, joka on vanhin ja ylivoimaisesti tunnetuin virtuaalivaluutta. Mikä Bitcoin oikeastaan on, ja miksi se on olemassa?

Bitcoinin lyhyt historia

Aivan ensin on hyvä ymmärtää, mistä kaikki on lähtenyt liikkeelle. Yleisen käsityksen mukaan mysteerinen henkilö nimeltään Satoshi Nakamoto loi kryptovaluutat ja lohkoketjuteknologian vuonna 2008. Tämä ei ole suinkaan totta. Kryptovaluuttoja on luotu jo 1980-luvulta lähtien, mutta ne ovat epäonnistuneet yksi toisensa jälkeen.

Lopulta Satoshi Nakamoto -nimimerkillä tunnettu henkilö kuvaili Bitcoinin toimintaperiaatteen sen kuuluisassa white paperissa vuonna 2008. Ajatus sai nopeasti kannatusta, ja Bitcoinin lohkoketju näki päivänvalon 3. tammikuuta vuonna 2009. Tätä voidaan hyvin pitää Bitcoinin virallisena syntymäpäivänä.

Kiinnostus Bitcoinia kohtaan alkoi kasvaa rajusti, ja markkinoille alkoi pikkuhiljaa syntyä myös uusia kryptovaluuttoja. Bitcoin on ollut alusta asti open source -projekti, eli kuka tahansa voi kopioida sen ohjelmakoodin, tehdä muutoksia ja luoda oman kryptovaluutan. Näin teki myös entinen Googlen insinööri Charlie Lee vuonna 2011. Hän loi Bitcoinin koodin pohjalta monien tunteman kryptovaluutan nimeltään Litecoin.

Viimeisen vuoden aikana uusia kryptovaluuttoja on syntynyt päivittäin. Yli 90% niistä jää saman tien unholaan ja häviää aikanaan markkinoilta. Menestystä saavat pitkässä juoksussa vain aidosti hyvät projektit.

Lohkoketjuteknologia

Kryptovaluutat ja lohkoketjuteknologia liittyvät olennaisesti toisiinsa. Lohkoketju on Bitcoinin selkäranka, eikä kaikkien tuntemaa bittirahaa ole olemassa ilman sitä. Mitä tämä trendisana oikein tarkoittaa?

Lohkoketju on yksinkertaisesti sanottuna tiedon säilytystä hajautetusti. Sillä on lukemattomia erilaisia sovelluksia, joista vain yksi on kryptovaluutta.

Lohkoketju on nimensä mukaisesti ketju lohkoja. Yhden lohkon voi ymmärtää olevan yksi tekstitiedosto tietokoneella, joka sisältää Bitcoinin tapauksessa transaktioita.

Bitcoinin lohkoketju on hajautettu tietokanta, joka sijaitsee käytännössä verkkoa ylläpitävillä tietokoneilla. Näitä kutsutaan englanniksi nimellä node. Kyseessä on mullistava teknologia mm. seuraavista syistä:

  • Hajautettua tietokantaa on mahdotonta tuhota tai estää toimimasta, koska tiedot ovat synkronoitu tuhansille tietokoneille ympäri maailmaa.
  • Lohkoketjussa olevaa dataa on käytännössä mahdotonta muuttaa, joten kukaan ei voi hakkeroida tilien saldoja vääriksi.
  • Teknologia ratkaisee ns. double spending -ongelman, eli kukaan ei voi käyttää omistamaansa kryptovaluuttaa useaan kertaan
  • Kuka tahansa voi ottaa Bitcoinin käyttöön pelkän internet -yhteyden avulla. Tämä avaa valtavat mahdollisuudet etenkin kehittyvissä maissa, joissa miljoonat ihmiset ovat ilman pankkitiliä.

Lohkoketjuteknologiaa hyödynnetään tulevaisuudessa kaikenlaisen tiedon tallentamiseen.

Louhijat ylläpitävät tietokantaa

Sana louhinta on usein liitetty Bitcoiniin sekä muihin kryptovaluuttoihin. Mistä siinä on oikein kyse? Mihin louhintaa oikein tarvitaan?

Louhijat ovat yksinkertaistettuna Bitcoinin verkon ylläpitäjiä – digitaalisia työmuurahaisia. Ne rakentavat jokaisen Bitcoinin lohkoketjuun tulevan uuden lohkon.

Bitcoin-transaktion tekeminen on sähköpostin lähetystä vastaava toimenpide. Tarvitset vastaanottajan osoitteen, määrität haluamasi summan ja lähetät valuutan eteenpäin. Tämän jälkeen sinun ja miljoonien muiden suorittamat transaktiot menevät Bitcoin-verkon ”lajittelukeskukseen”, josta louhijat poimivat ne yksi kerrallaan uuteen lohkoon.

Yksi lohko luodaan 10 minuutin välein, ja siihen mahtuu vain rajallinen määrä transaktioita. Tästä johtuen siirto kestää sitä pidempään, mitä enemmän verkossa on liikennettä.

Louhintatyö on käytännössä todella vaativaa laskentatyötä, sillä uudet lohkot on muodostettava tiettyjen matemaattisten sääntöjen mukaan. Tästä johtuen louhintaa suorittava tietokone prosessoi laskutoimituksia 100% teholla yötä päivää ja kuluttaa paljon sähköä.

Louhijat saavat työstään palkinnoksi Bitcoineja, minkä vuoksi sitä kannattaa tietyissä olosuhteissa tehdä. Nykyisin Bitcoinin louhintaan vaaditaan ASIC-erikoistietokone. Muita kryptovaluuttoja (esim. Ethereum) voidaan louhia kannattavasti myös näytönohjaimista tehdyllä louhintarigeillä.

Tässä kohtaa on syytä mainita, että louhintaa käytetään lähinnä vanhemman teknologian kryptovaluutoissa. Nykyisin louhijoiden tekemä työ on korvattu erilaisten algoritmien avulla.

Bitcoinin arvo

Miksi Bitcoin on sitten olemassa ja miksi sillä on jotain arvoa?

Bitcoin perustettiin vuoden 2008 finanssikriisin jälkimainingeissa. Yhä kasvava joukko ihmisiä halusi luoda vaihtoehdon nykyiselle finanssipolitiikalle. Tavoitteena oli luoda valuutta, joka ei ole keskuspankkien kontrollissa eikä manipuloitavissa.

Tämän lisäksi Bitcoin on avoin kaikille ihmisille ympäri maailmaa. Kuka tahansa voi avata Bitcoin-tilin ja suorittaa halpoja sekä nopeita transaktioita kenen tahansa kanssa. Bitcoinia ei voida sensuroida, sulkea tai tuhota. Sen määrää ei voida myöskään manipuloida.

Open source -teknologia mahdollistaa sen, että kuka tahansa voi osallistua Bitcoinin kehittämiseen. Tai luoda vaikka oman kryptovaluuttansa.

Nämä ovat kaikki jo sinänsä arvokkaita ominaisuuksia, mutta loppujen lopuksi Bitcoinin sekä muiden kryptovaluuttojen arvon määrittää ns. network value. Asian voi ymmärtää helposti esim. sosiaalisen median kautta: mitä laajempi seuraajapohja sinun some -tililläsi on, sen arvokkaampi se on rahallisesti. Mitä aktiivisempi Facebook-ryhmäsi on, sen arvokkaampi verkosto on kyseessä.

Kryptovaluuttojen kohdalla verkon arvo riippuu sen käytön määrästä. Mitä useampi henkilö tai yritys ottaa Bitcoinin käyttöön ja suorittaa transaktioita, sen arvokkaampi ko. verkosta tulee.

Mieti asiaa sähköpostin kannalta. Jokaisen lähettämäsi e-mailin saa matkaan SMTP-nimellä kulkeva protokolla. Maailmassa lähetetään 270 miljardia sähköpostia päivittäin. Minkä arvoinen on tuon mahdollistava teknologia?

Bitcoinin arvo määritetään pörssissä käytävällä kaupalla. Tällä hetkellä sen kokonaisarvo on noin 250 miljardia dollaria.

Bitcoinin osto

Bitcoineja sekä muita kryptovaluuttoja voi nykyisin ostaa monilla eri tavoilla. Aloittelevalle sijoittajalle voi suositella suomalaista Coinmotion-palvelua. Se on markkinoiden helppokäyttöisin palvelu, josta saat tarvittaessa myös käyttötukea suomen kielellä.

Bitcoinien osto tapahtuu lyhyesti sanottuna seuraavasti:

  • Avaat tilin haluamaasi palveluun, josta Bitcoineja ostetaan
  • Vahvistat henkilöllisyytesi (standardi toimenpide pankkisiirtojen yhteydessä)
  • Talletat rahaa käyttämääsi palveluun
  • Ostat haluamasi määrän Bitcoineja

Voit säilyttää Bitcoinit käyttämässäsi palvelussa, jos kyseessä on pieni summa. Suurempia sijoituksia varten voit hankkia Ledger Nanon, joka on USB-tikkua muistuttava lompakko. Se on tällä hetkellä markkinoiden turvallisin vaihtoehto ja tukee myös monia muita kryptovaluuttoja.

Bitcoinin sekä muiden kryptovaluuttojen kurssit liikkuvat rajusti molempiin suuntiin. Kymmenien prosenttien päiväkohtaiset liikkeet eivät ole mitenkään harvinaisia. Viime vuoden lopulla Bitcoin nousi 6000 dollarista 20.000 dollariin vain neljässä viikossa. Kaksi kuukautta myöhemmin Bitcoin kurssi oli romahtanut takaisin 6000 dollariin. Monet muut kryptovaluutat nousevat ja laskevat vielä tätäkin nopeammin.

Kryptovaluuttoihin sijoittavan henkilön täytyy kestää henkisesti todella rajuja nousuja ja laskuja. Kyseessä on myös hyvin arvaamaton markkina, josta puuttuu vielä säätelyä. Etenkin pienemmät kryptovaluutat ovat alttiita erilaisille kurssimanipulaatioille.

Virtuaalivaluuttoihin kannattaa sijoittaa niin pieniä summia, että niiden nopeat nousut tai laskut eivät aiheuta suurempia tunnereaktioita.

Loppusanat

Kryptovaluuttojen taustalla oleva lohkoketjuteknologia on tullut joka tapauksessa jäädäkseen. Maailman suurimmat teknologiayhtiöt, finanssialan instituutioita ja valtiot ovat tutkineet sen mahdollisuuksia jo vuosikausia. Kyseessä on kokoluokaltaan samanlainen murros, jonka internet sai aikaan 20 vuotta sitten ja mobiilivallankumous 10 vuotta myöhemmin.

Lohkoketjuteknologian ja kryptovaluuttojen opiskelusta ja ymmärtämisestä on taatusti tulevina vuosina hyötyä. Maailmalla on esim. nyt huutava pula lohkoketjuteknologian erilaisista osaajista.

Tämän lisäksi naapurimaamme Venäjä, Ruotsi ja Viro selvittävät mahdollisuutta valtiollisen kryptovaluutan luomiseen. Saa nähdä, muuttuuko Suomen asenne kryptovaluuttoja kohtaan jossain vaiheessa positiivisemmaksi.

Facebook Comments

Seuraa meitä!