Miksi elämänetsijä?

Tein keväällä päätöksen siitä, että tämän kesän vietän lasteni kanssa kotona sen sijaan, että kuumeisesti etsisin kesälle töitä, viettäisin sen ilman lomaa ja syksyllä jatkaisin vähintäänkin uupuneena kohti omaa kouluani, esikoiseni eskarin aloitusta sekä kuopukseni uuden päiväkodin aloitusta. Aika monta muutosta edessä, joten ihana pitkä kesäloma yhdessä tähän väliin kuulosti enemmän kuin houkuttelevalta, toteutuksen arvoiselta!

En ole keväällä kovinkaan paljon ennättänyt pohtia blogini kirjoittamista, mutta aiheita olen kirjoittanut muistiin aina kun moinen on mieleeni tullut ja niitähän on. Kuitenkin tässä ajattelin pohtia hieman sitä miksi päädyin bloginimessäni elämänetsijään.

Pohtiessani nimeä itselleni mietin mikä sopisi omaan persoonaani, yksi sana joka kuvastaisi hieman kaikkea sitä mitä olen. Olen luonteeltani perusrauhallinen, pohtiva, analysoiva, iloinen ja herkkä (sanan monessa merkityksessä), mutta kuitenkin kovin utelias, luova, kokeilunhaluinen ja jossain määrin myös altis yllykkeille. Elämä myös kiinnostaa minua monessakin mielessä, tykkään kokeilla kaikkea uutta, touhuan paljon (usein omaan monta eri projektia, joita sitten koitan saada vuorotellen maaliin) ja luen ja tutkin kaikkea erilaisista ihmisistä eri aktiviteetteihin, tykkään touhuta myös paljon ystävieni sekä perheeni kanssa ja olenkin aina mukana kokeilemassa kaikkea (ja repimässä myös miestäni ja lapsiani mukaan, mikä joskus saattaa olla vähän raskasta). En oikeastaan koskaan dumppaa uuden oppimisen ajatusta heti, vaan ennemminkin kokeilen vähän liikaakin kerralla ja joskus mielenkiinto saattaakin loppua nopeasti jo pelkästään senkin takia, että oli taas liian monta rautaa tulessa…

Ajattelen kuitenkin samalla myös niin, että kaikesta oppii jotain ja mä itse haluan oppia ja nähdä elämässä paljon. Pyrin myös siihen, etten koskaan ajattele epäonnistuneeni jossain, vaan kaikesta oppii jotain, eikä mistään voi olla tykkäämättä, jos ei ole kokeillut. Tästäpä siis aasin sillan kautta kävellen pääsinkin yhteen sanaan, joka kaikessa merkityksessään kuvastaa minua melkolailla juurikin itsenäni, Elämänetsijä. Henkilö joka arjessa pitääkin rauhasta, lempeydestä, rutiineista ja järjestyksestä, mutta vastapainokseen kaipaa koko ajan jotain uutta jota kokeilla, joko lenkillä, harrastaessa, mielen ja minän kehittämisessä tai ihan vaan jauhelihakastikkeen teossa (joka taitaa joka kerta olla erilainen..).

Kesä ja loma, mitä ihanaa aikaa kokeilla kaikkea. Tällä hetkellä projekteissani on meidän mahtavan Merlen kanssa tokoilu, eteisen remontti, paljun terassi, puutarhan ja erityisesti kukkapenkkien rakentaminen sekä n. 10 kirjan lukeminen, jotka lainasin koulun kirjastosta kesäksi sekä tietysti yhteinen aika kahden rakkaan kanssa trampoliinilla, hoplopissa, rannalla you name it! Tälläistä kesää ei välttämättä tule moneen vuoteen, joten nyt nautitaan (ja touhutaan)!

Aurinkoista ja ihanaa kesää!

 

-Elämänetsijä

Facebook Comments

Seuraa meitä!

Elämänetsijä

Elämänetsijä

27-vuotias kahden vilpertin tyttären äiti, yhden miehen vaimo, rintamamiestalon emäntä, sosionomiopiskelija ja melkoisen vaihderikkaan lapsuuden ja nuoruuden viettänyt elämän etsijä. Ajattelumallina positiivisuus ja vaikeistakin asioista oppiminen. Intohimonani jooga, opiskelu, auttaminen omien kokemusten siivin sekä persoonallisuuspsykologia. Harrastuksinani kirjoittaminen sekä potkunyrkkeily. Mottona there's allways reason to smile sekä allways be the best version of yourself.